Kerrostaloon sopivat ilmalämpöpumput ja ilmastointilaitteet

Viilennystavat - Tehontarve - Lupa ja laki - Desibelit

Miten kerrostaloasunnon saa viileäksi?

Lämpötilamestarien valikoimissa on monenlaisia kerrostalon ilmalämpöpumppuja. Myymme sekä asennamme kaikkia merkkejä ja malleja, ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä sopiva ratkaisu.

1. Kiinteä ilmastointilaite, kuten ilmalämpöpumppu

Terminä ilmalämpöpumppu on hieman harhaanjohtava, mutta samoja laitteita käytetään omakotitaloissa lämmitykseen, kuin kerrostalossa viilennykseen. Kiinteästi asennettu erillisestä ulko- ja sisäyksiköstä koostuva kokonaisuus on nk. Split laite.

Niiden hyötysuhde on hyvä, äänitaso matala ja tehovaihtoehtoja runsaasti. Kiinteä ilmastointilaite ei vaihda ulko- ja sisäilmaa kuten liikuteltavissa laitteissa tehdään, vaan sisä- ja ulkoyksiköissä on oma puhallinpatterinsa joiden välillä kulkee kylmäaine.

Kiinteän asennuksen arvo ei mene hukkaan, sillä se yleensä nostaa kerrostalohuoneiston myyntihintaa vastaavasti. Se edellyttää, että asennus on tehty huolitellusti ja ammattimaisesti.

2. Siirrettävät ilmastointilaitteet

Näppäränkokoiset pyörillä liikuteltavat nk. "Pingviinit" ovat monelle väliaikainen ratkaisu. Yleensä niiden melutaso ja käytännön seikat johtavat siihen, että niitä ei käytetä enää toista kesää oston jälkeen. Edullisimpien siirrettävien käyttöikä on osoittautunut varsin lyhyeksi, joten niillä on huono jälleenmyyntiarvo.

Siirrettävä laite puhaltaa huoneen sisäilmaa ulos tuubin kautta, josta aiheutuu alipainetta huoneistoon. Monesti korvausilma tulee vanhoissa taloissa liesituulettimen hormista tai postiluukusta, tuoden mukanaan esim. tupakoinnin hajua tai muuta epäpuhtautta siinä sivussa.

Säilytys talven yli on myös ongelma, painonsa vuoksi niitä ei noin vain nostella kellarin hyllyille. Suosittelemmekin siirrettävän hankkimista vain vuokralla asuville tai jos taloyhtiössä ei saa lupaa kiinteään asennukseen.

3. Ilmanvaihdon parantaminen

Tuuletuksen lisäämistä ajatellaan yleensä ratkaisuksi ensialkuun, mutta harvoin käytännössä toteutuskelpoinen, sillä asukkaan vaikutusmahdollisuus yhtiön ilmanvaihtoon on vähäinen.

Huoneiston lämpiäminen johtuu vain harvoin ongelmasta ilman vaihtumisessa. Esimerkiksi nykyaikainen rakennustyyli on tuonut suuret ikkunapinnat ja energiatehokkaat eristeet, joten talo kuumenee entistä nopeammin auringossa ja lämpö säilötään yön yli tehokkaasti.

Pyydä neuvoa ammattilaiselta

Voit ottaa huoletta yhteyttä, niin jutellaan asiasta tarkemmin.

Paljonko asunnon viilentämiseen tarvitaan tehoa?

Viilennystehon laskemiseen käytettävät kylmätekniset laskukaavat eivät sellaisenaan sovellu kerrostaloasunnon tehontarpeen arviointiin. Käytäntö ja kokemus ovat tässä avainasemassa.

Toisin kuin suorassa kylmätehon laskennassa on kerrostaloissa otettava huomioon vallitsevat ilmansuunnat, ikkunoiden pinta-alat, rakennusvuosi, rakennuksen energiatehokkuus ja joskus myös ulkoyksikön sijoituspaikan aiheuttama lauhdutustehon muutos.

Kun ilmaa viilennetään sisäyksikössä, siitä tiivistyy kosteutta kondenssilinjaan, joten sisäilman kosteustaso laskee. Kuiva ilma tuntuu jo itsessään iholla viileältä kosteaan verrattuna, vaikka lämpöasteet eivät olisi juuri muuttuneetkaan. Kerrostalohuoneistossa voidaankin puhua mukavuusmitoituksesta, eikä suoranaisesti lämpömittariin liittyvästä asiasta.

Yksinkertainen tehontarpeen määritys

Kokemuksemme perusteella onnistunut viilennystehon mitoitus kerrostaloasunnossa tulee kaavalla 30 m2 = 1 kW. Laitevalinnassa on tärkeää huomioida laitteen nimellinen viilennysteho eikä maksimi, sillä maksimitehoa ei monesti saavuteta parvekkeen heikossa ilmankierrossa.

Esimerkkilasku 1, 100 neliön huoneisto

Esimerkkilasku, 50 neliön yksiöön/kaksio

<<--Palaa alkuun

Ilmalämpöpumpun luvanvaraisuus kerrostaloissa

Ilmalämpöpumpun asennus kerrostaloon on luvanvarainen toimenpide, eikä sitä saa tehdä omin päin.

Asukkaan kannalta paras tilanne on, jos taloyhtiö on ennakoinut viilennystarvetta ja tehnyt sen asentamiseen säännöt kaikkia koskien. Silloin asennus voidaan toteuttaa yleensä viipymättä ilman byrokraattista kitkaa. Asennuksesta tehdään silloin muutostyöilmoitus isännöitsijälle, joka tarkastaa toteutuksen edellytykset. Muutostyön tekee aina osakkeenomistaja.

Jos lupa ei heltiä

Ikävä kyllä jotkin taloyhtiöt ovat tehneet kokouksissa päätöksiä, missä kielletään viilennyslaitteiden asentaminen. Koska laitteiden asentaminen on yleistynyt huomattavasti, riita-asiasta on myös oikeuden päätös olemassa. Maltti on valttia, vaikka kitkaa esiintyykin. Yleensä taustalla on huono informaatio ja muutosvastarinta.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös on selkeä: KKO:2021:32. Se linjaa, että taloyhtiöllä ei pääsääntöisesti ole oikeutta rajoittaa kiinteän viilennyslaitteen hankkimista kerrostaloon, vaan se kuuluu Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1§:n 1 momentin perusteella muutostyöoikeuden piiriin. Taloyhtiö joutui korvaamaan erittäin suuret oikeudenkäyntikulut.

Mitä taloyhtiö voi tehdä

• Yhtiö voi asettaa rajoituksia laitteen tasokkuudelle
• Yhtiö voi kieltää asennuksen, jos siitä ei ole mainittavaa hyötyä asukkaalle (sisälämpö pysyy kurissa ilman laitetta)
• Yhtiö voi säädellä asennukseen liittyviä asioita, kuten tarkastusvaatimusta ja luvanvaraisten töiden suoritusta.
• Estää asennukset, joista aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tai haittaa muille asukkaille. esim. asennetaan laite naapurin parvekkeelle jos omaa parveketta ei ole.
• Estää julkisivua muuttavat asennustavat, kuten ulkoyksikön tai putkikotelointien sijoittamisen kaidetason yläpuolelle. Tässä voi olla kuitenkin poikkeuksia, esim. asukas voi hakea päätöksen omalla kustannuksellaan rakennusviranomaisilta.

Mihin taloyhtiö ei voi perustaa kieltoa

• Läpivientiin. KKO: "Muutostyöoikeuden on vakiintuneesti katsottu koskevan huoneiston sisäpuolisia toimenpiteitä. Siltä osin kuin rakennuksen ulkoseinä sijaitsee osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston ja huoneistoon kuuluvan parvekkeen välissä, ulkoseinä jää osakehuoneistoon kuuluvan alueen sisäpuolelle. "
• Taloyhtiön kunnossapitovelvollisuuteen. KKO: "Osakkeenomistajan lähtökohtainen oikeus muutostyön tekemiseen osakehuoneistossaan ei siten määräydy sillä perusteella, kenen kunnossapitovastuulla muutoksen kohteena oleva rakenne on."
• Meluhaitan vuoksi. Meluhaitta määritellään laissa tai kaavassa ja sen alaisuuteen putoaa niin dynamiitin paukuttelu kadulla kuin jäämurskaimen pyörittäminen keittiössä yöllä. Ilmalämpöpumppu on suunniteltu alittamaan kaupunkimelun raja-arvot.
• Kondenssivesiriskin vuoksi. Kondenssivesi on riski vain silloin, jos vesi johdetaan paikkaan missä se voi aiheuttaa vauriota rakenteille tai sen valuminen aiheuttaa muuten merkittävää haittaa muille asukkaille.
• Yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Sen perusteella taloyhtiö voi ainoastaan kieltäytyä ottamasta kustannuksia vastattavaksi asennuksesta. Talossa saa olla rakenteellista epäyhdenvertaisuutta, on isoa ja pientä asuntoa, parvekkeellista ja parvekkeetonta. Yksittäisten asukkaiden mahdollisuudet voivat rajautua näiden perusteella, parvekkeettomassa asunnossa ei voi esim. grillata.

Otteita määräyksistä:

AOYL 5 Luku 1 § Oikeus muutostyöhön osakehuoneistossa:

Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossa. Tällaisen muutoksen on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen. Osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että muutostyö suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti. [...]

AOYL 1 Luku 10 § Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus:

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Lisähuomiona taloyhtiö voi ottaa vastattavaksi tavanomaisia taloyhtiön luonteeseen perustuvia epäyhdenvertaisesti jakautuvia kustannuksia.

RakMk C1 luku 4, Äänitaso rakennuksen ulkopuolella:

Rakennusta palvelevien tai rakennuksen LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso L_a,eq,T saa olla enintään 45dB(A) saman tai läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla.

Helsingin kaupungin ohje, Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatoilla.

Muutoslupa pitää aina hakea

Oli tilanne siis mikä hyvänsä, prosessi lähtee käyntiin muutostyöilmoituksen tekemisestä. Ensimmäisen yhtiön asennuksen ollessa kyseessä, joudut varaamaan myös taloyhtiölle aikaa asian ratkaisuun.

Kun pyydät meiltä tarjouksen asunnon kiinteästä viilennyslaitteesta, teemme sinulle henkilökohtaisen asennussuunnitelman. Pystyt sen avulla osoittamaan isännöitsijälle tai hallitukselle, että ammattilainen tekee työn, miten se tehdään ja mitä materiaaleja työssä käytetään.

Meidän kautta tilatuille töille varmistut vähintään seuraavista asioista:

• asennettava laite on suunniteltu käytettäväksi kerrostaloasunnon viilentämiseen.
• laiteen käyttö ja asennustapa ei vahingoita rakennusta
• käyttöäänet eivät aiheuta häiriötä naapurustolle, ks. Äänet
• asennusliike ja asentajat ovat Tukesin, sekä maahantuojan hyväksymiä ammattilaisia

Tarvitseeko asennus rakennuslupaa?

Muutokset rakennuksen julkisivuun saattavat vaatia kaupungilta hyväksynnän. Kuitenkin jos asennus tehdään kaidepinnan alapuolelle, niin se ei vaikuta julkisivuun ja siten ei ole rakennusmääräysten alainen toimenpide lähtökohtaisesti. Tällöin se on siis yksinomaan taloyhtiön järjestyssääntöjen piirissä ja 95% asennuksista tehdäänkin juuri näin tästä syystä.

Jossain tapauksissa asiakkaamme ovat halunneet asentaa ulkoyksikön ylös, pois parvekkeen käyttöalalta ja hakeneet kaupungilta luvan. Asia tulee järjestellä taloyhtiön ja isännöitsijän kanssa yhdessä, mutta ei ole siis poissuljettu vaihtoehto. Yleensä ulkoyksikkö pitää naamioida seinänsävyisellä säleiköllä luvan saamiseksi. Asiakkaamme ovat saaneet poikkeuslupia on esimerkiksi Helsingissä Lauttasaareen ja Kalasatamaan.

Nämä ohjeet ovat viitteellisiä, niiden käyttö on jokaisen omalla vastuulla.

Kiinteän laitteiston läpiviennit

Lämpötilamestarien toimitussisältöön kuuluu myös asianmukaiset läpiviennit, joissa olemme erityisosaajia. Läpiviennistä ei imeydy kosteutta rakenteisiin. Hyvin tehdystä läpiviennistä ei pääse imeytymään ulkoilmaa talon sisälle siinä piilevä ilmankosteus ei tiivisty rakenteisiin.

Teräsbetonin läpivienti yleistä

Useimmat kerrostalojen seinärakenteet ovat nk. teräsbetoni-sandwich rakenteita joissa sisäseinä on raudoitettua betonia, jonka jälkeen tiiviisti asennettu kivivilla. Julkisivun puoli on myös betonia, tai nykyisin monesti jopa vain ohut rappauskalvo. Paljon tulee vastaan myös vanhoja täystiilisiä rakenteita ja tiiliverhoiltuja betonielementtejä. Käyttämämme läpivientimenetelmät toimivat kaikissa seinärakenteissa luotettavasti.

Puolueetonta lisätietoa eri seinärakenteista esimerkiksi Sisäilmayhdistykseltä

Läpiviennit on putkitettava

Hyvän rakennustavan mukaisesti ulko- ja sisäseinän välille ulottuvaan reikään on asennettava yhtenäinen läpivientiputki, jolla estetään eristeiden joutuminen kosketuksiin ulkoilman kanssa. Läpivientiputkeen asennetaan tiiviste sen ulkopintaan ennen asentamista tehtyyn reikään, jolloin siitä tulee yhtenäinen osa talon kuorta. Putki on muovia, joten se ei muodosta kylmäsiltaa, läpivienti on kuitenkin 75mm kokoinen eli mistään pienestä poraamisesta ei ole kyse.

Tällä tavoin tiiviisti asennetun putken lävitse viedään välijohdot, putket ja letkut, jotka on tämän jälkeen helppoa tulpata sileäpintaisen putken sisällä tarkoitukseen valmistetulla elastisella eristeaineella. Käyttämämme menetelmä on rakennusmääräysten mukainen ja idioottivarma.

Kaikkein vaarallisin tilanne syntyy, jos kondenssivesiletku vanhuuttaan tai muusta syystä alkaa vuotamaan läpiviennin kohdalta. Putkittamattomassa reiässä se imeytyisi huomaamatta villoihin.

Monet käyttävät pelkkää uretaanivaahtoa, mutta ilman putkea se ei tiivisty reiän villaa vasten, olemme todentaneet tämän useassa kohteessa. Pillivaahtoa ei ole suunniteltu onkaloiden tulppaamiseen, vaan saumojen tiivistämiseen (saumausvaahto toiselta nimeltään)..

Timanttiporaus sandwich rakenteeseen

Läpivienti porataan kuiva- tai märkätimanttiporauksena tapauskohtaisesti. Vaikkakin termi ”märkätimanttiporaus” kuulostaa sotkemiselta, ei se sitä ole, sillä porauksen muutaman desilitran vesimäärä kulkeutuu märkäimuriin talteen.

Asianmukaisella suojaamisella, oikealla välineistöllä ja hyvällä ammattitaidolla työ saadaan tehtyä siististi. Järeä pora ei säikähdä uusien talojen paksuja RST-raudoituksiakaan, läpiviennistä tulee aina siisti ja eheä. Työsuunnitelmamme pitää sisällään myös läpivientitapaselostuksen.

Ulkoyksikön häiritsevyys kerrostalossa ja äänenpaine (db)

Kerrostalojen kuuma peruna ilmastointilaitteen asennuslupia käsiteltäessä on tietenkin ulkoyksikön äänitasot ja aiheuttavatko ne häiriötä naapureille. Lyhyesti vastattuna: Ei häiritse kerrostalonaapuria.

Heikkotasoisia laitevalintoja kannattaa kuitenkin välttää, sillä silloin valmistaja ei ole piitannut äänitasosta lainkaan. Niiden ääni saattaa kantautua erityisesti omaan olohuoneeseen.

Määräykset melutasoon liittyen

Rakennusmääräyskokoelman C1 sanoo seuraavaa äänitasosta rakennuksen ulkopuolella:

"Rakennusta palvelevien tai rakennuksen LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso L_aeq saa olla enintään 45dB saman tai läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla, tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla."

45db ei ole siten laitteelle asetettu raja-arvo, vaan sen viereisen häiriöalttiin kohteen, esim. naapurin parveke. L_aeq taso on lisäksi melko vaikea saavuttaa, koska se mitataan yhtäjaksoisesti klo 7-21 väliseltä ajalta keskiarvona.

Mikä on laitteiden äänitaso?

Ulkoyksiköiden äänitaso mitataan tyypillisesti 1m etäisyydeltä laitteesta, sen käydessä nimellisellä tehollaan (ei aivan maksimiteho yleensä).

Esitteissä mainitaan yleensä kaksi eri äänitason saraketta ulkoyksikölle. Myöskin jäähdytys ja lämmitystasot ilmoitetaan erikseen. Joskus ilmoitetaan myös min-max eli koneen ollessa minimitehoilla ja maksimitehoilla. "db" perässä ilmoitetaan (A), joka tarkoittaa tietynlaista vertailukelpoista arviointitapaa.

Tärkeintä on tehdä vertailu keskenään samoissa yksiköissä, älä vertaa äänenpainetta A-tehotasoon!

• Äänen Tehotaso (Sound Power Level) on laskennallinen äänenlähteen äänentuottoteho, eli tässä tapauksessa ulkoyksikkö itsessään.
• Äänenpaine (Sound Pressure level) on mitattu äänitaso ilmastointilaitteiden standardin mukaisesti yhden metrin etäisyydeltä ulkoyksiköstä. Tämä taso on se, jota kannattaa katsoa.

Desibeli on mittayksikkö, jota hyödynnetään äänitasojen vertailussa

Äänen mittaaminen ja äänenpainetaso on hyvin vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus. Toisin kuin voisi luulla, 0 db ei ole mikään absoluuttinen hiljaisuus, vaan se on piste jossa terve (nuori) korva ei enää tee kuulohavaintoa eli nk kuulokynnys.

Desibeliasteikko on logaritminen, eli esim. 46db on laskennallisesti kaksi kertaa niin tehokas, kuin 45db. Kuitenkin korvan kokeman äänitason kaksinkertaistuminen tapahtuu noin 10db välein. Tämä sekavuus aiheuttaa sen, että asiaa käsitellään yleensä metaforien avulla, esim. lehtien havina on 10db ja hiljainen keskustelu 50db.

Vertailu tapahtuu varsin kapealla alueella, sillä kaikkein hiljaisimmat laitteet eivät pääse alle 45db ja kova-äänisimmät eivät pääsääntöisesti ylitä 50db raja-arvoja. Kokemuksemme perusteella ero 45-50db koneiden kesken tulee erilaisista sivuäänistä, kuten resonoinnista. Ne voivat olla häiritseviä asukkaalle itselleen, mutteivät yleensä kuulu pidemmälle.

Hauskana yksityiskohtana esim. siirrettävällä ilmastointilaitteella syntyy noin 55db äänenpaine, eli se on paljon äänekkäämpi kuin mikään markkinoilla oleva kiinteän laitteen ulkoyksikkö. Tästä syystä liikuteltava ilmastointikone lentää ensimmäisen kesän jälkeen joko mökille "varastoon" tai suoraan roskiin.

Mitä laki määrää

Laki (Vnp 993/1992) määrittää kerrostaloalueiden melun seuraavasti:

• Keskimääräinen jatkuva melu päiväsaikaan 55dbA
• Yöaikaan 50dbA
• Uusien asuinalueiden yöaikainen melutaso on alhaisempi, 45dbA
• Kaavamääräykset usein tiukentavat rajoja maksimista, yleensä 45dbA pääkaupunkiseudulla.

Lain lisäksi LVIS laitteisiin liittyy aiemmin mainittuja rakennusmääräyksiä.

Ulkoyksikön äänitasoihin kannattaa kiinnittää huomiota taloyhtiön ohjeistuksessa, eihän yhtiön kannata tyytyä mihin tahansa ratkaisuun. Äänitaso ja hinta seuraavat monesti toisiaan kuin autoteollisuudessa, jossa kalliimpaan malliin uhrataan enemmän vaimennusmateriaaleja. Äänitaso on siis hyvä laatuvaikutelman mittari. Jos ohjeistuksen tarkoituksena on kuitenkin estää asentaminen ylipäätään, se lienee silloin ristiriidassa asunto-osakeyhtiölain kanssa.

Mikäli laitteen välittömälle äänitasolle (eli sen esitearvolle) asetetaan vaatimus, sivuillamme olevista kolmen valmistajan tuotteista 49dbA ei karsi ainuttakaan, kun taas 45dbA vaatimus karsii kaikki paitsi yhden keihäänkärkituotteen (Toshiba Haori 10). 49dbA raja-arvo ei siis liene kohtuuton vaatimus taloyhtiössä, jos laitteille halutaan suorittaa äänen perusteella hellävaraista esikarsintaa.

Laitteen konkreettinen äänivaikutus

Liiteen kuvasta voidaan nähdä esimerkkimallinnus tyypillisestä avonaisesta parvekkeesta, jossa on 1.2m kaide ja melulähde on parvekkeen kulmauksessa 0.3m korkeudessa. Mallinnettu laite on hiljainen Mitsubishi Heavy ZSP25 47dbA äänitasollaan. Kaiteet ja seinät muodostavat myös heijasteita, jotka voimistavat ääntä paikoitellen parvekkeen sisällä. Kuvasta voidaan havaita, että määräysten mukainen 45 taso saavutetaan heti kaiteiden ulkopuolella 1.8m korkeudella tarkasteltuna (eli korvien korkeudella). Tilanne olisi entistä parempi, jos parveke olisi lasitettu tai sen sivuseinät olisivat betonisia umpiseiniä.

Ylipäätään kaupungin taustamelutaso yltää helposti yli laitteen oman melutason, jolloin parvekkeen ulkopuolelta laitetta ei pystyisi millään tavalla havaitsemaan, edes äänekästäkään konetta.

Minkälaisia ääniä ulkoyksiköstä tulee?

Inhimillisesti häiritsevin ääni on mahdolliset koneen resonaatiot. Äänimittauksissa resonaatioita poistetaan valmistajien tekemissä kokeissa erilaisin pehmusten ja osien huolellisella sijoittelulla kuorten sisällä, jotka luonnollisesti lisäävät laitteen valmistuskustannuksia. Jotkin äänet voivat syntyä siitä, että kerrostalossa käytetään kevyitä ja rakenteisiin kiinnittämättömiä telinemalleja. Lisävarusteena on saatavana myös tavallista raskaampia telineitä, joiden massa ankkuroi ulkoyksikön tehokkaasti.

Muita omistajan itsensä kuultaviä ääniä viilennystoiminnolla:

• Puhaltimen aiheuttama humina. Yleensä häiritsevä vain maksimiteholla esim. parvekkeen kuumentuessa keskellä kesää
• Kylmäaineen sihahdukset ja kiehunnan ääniä, muistuttavat esim. silitysraudan höyrytoimintoja
• Kompressorin suriseva ääni

Näitä ääniä voi olla vaikea kuulla sisätilan puolella, koska ikkunat ja ovet pidetään viilennystehon säilyttämiseksi kiinni, mutta ovat kyllä kuultavissa laitteen vieressä seistessä parvekkeella.

Kokemuksemme häiritsevyydestä

Olemme viimeisen 10 vuoden aikana asentaneet noin 1000 kpl ulkoyksiköitä kerrostalojen parvekkeille ja kertaakaan ei ole meille asti kantautunut, että ulkoyksikkö aiheuttaisi häiritsevää ääntä naapurustolle. Jos olet itse herkkä äänihäiriöille tai asia herättää suurta vastustusta taloyhtiössä, asia kannattaa ottaa kanssamme esille niin voimme haarukoida vaihtoehtoja.

Asennamme kerrostalon ilmastointilaitteita ja ilmalämpöpumppuja uudellamaalla, kohteina esim: Kalasatama, Pasila, Lauttasaari, Espoo, Tikkurila, Kerava, Tuusulan keskusta, Huopalahti, Vuosaari ja tietysti myös Helsingin ydinkeskusta.