Vesi-ilmalämpöpumput saneerauskohteisiin, Toshiba

Huom. Kotitalousvähennys vaikuttaa sivun ostohintaan jopa -2000€.

Ilmavesilämpöpumput saneerauskohteiden tarpeisiin

Olemassaolevaa lämmitysjärjestelmää voidaan parantaa tai korvata todella monipuolisesti vesi-ilmalämpöpumpun (lyh. VILP) avulla. Olemme koonneet tälle sivulle yleistä informaatiota tälläisestä perusparannuksesta ja se on ihanteellinen hyväkuntoiseen olemassaolevaan järjestelmään.

Valmis hinnoittelu on tehty kustannustehokkaimmasta avaimet-käteen toteutuksesta, kaikilla herkuilla. Toteutustapaa kutsutaan nk. paluulämpöpumpuksi, jossa nykyisen toimivan lämmityslaitteen työksi jätetään käyttöveden tekemisen lisäksi lämmitystehon turvaaminen olosuhteiden koventuessa.

Edullinen Vesi-ilmalämpöpumppu lämmitysverkostoon

Ratkaisumme paluuveden lämmityksessä on erittäin yksinkertainen käyttää, huoltotarve on olematon/minimaalinen. Se ei myöskään muuta olennaisesti nykyistä käyttömukavuutta, eikä vaadi uutta tietotaitoa. Sähköverkon osalta ei synny uusimispaineita (pääsulakkeiden koko tmv.).

Hyvään nordic tyyliin ulkoilmassa kiertää jäätymätön kylmäaine, vesiverkostoon ei tarvita pakkasnestettä. Ulkoyksikön lämmönsiirtoaine onkin ensisijainen kriteeri, jolla valintoja kannattaa alkaa tekemään. Markkinoilla on runsaasti VILP laitteita, jotka kierrättävät patterivettä ulkoilmassa ja siitä mielellään ollaan hyvin hiljaa esitteissä. Ulkovesikiertoiset laitteet ovat edullisempia ja helpompia asentaa, mutta jäänesto on hankala toteuttaa.

Valtion tuki jaossa

Suosittelemme uuden 4000€ valtion tuen vuoksi harkitsemaan öljylämmityksestä luopumista kokonaan. Klikkaa yläpalkista "lämmitys ja käyttövesi"-osiosta lisää tietoa.

Laitteiston tyypillinen valinta

Paluulämmittimellä on tarkoitus tavoitella optimaalinen säästö, sillä se ei korvaa vanhaa laitteistoa kokonaan. Paketin kokonaishinta voi karata täysin kannattamattomaksi, vaikka sillä saavutettaisiinkin kovat pakkastehot Kustannuksen olisi pudottava noin 5 vuoden takaisinmaksutavoitteeseen (johon kannattaa laskea kotitalousvähennys mukaan).

4kw laitteiston mahdollisuudet:

• Pienehköjen sivutilojen lattialämmitykseen, kuten varastoon tai autotalliin

• Patteritalouksiin 3000L öljyä tai 30000kwh sähköä asti
• Lattialämmitystalouksiin 20000kwh sähköä asti

• Patteritalouksiin 5000L öljyä tai 50000kwh sähköä asti
• Lattialämmitystalouksiin 30000kwh sähköä asti

Lattialämmitys/patterilämmitys eroavaisuudet johtuvat siitä, että matalalla veden lämpötilalla hyötysuhde on niin suuri, että ulkoyksikön lämmönvaihtimen koko jää helposti pieneksi. Silloin on taloudellisesti järkevää siirtyä teholuokassa isompaan vaihdinkokoon (eli fyysisesti suurempaan koneeseen), joka kasvattaa hyötysuhdetta. Toshiban 8kw vaihdin on markkinoiden suurin yksipuhaltimisessa laitteessa.

Toisaalta vaikka lattialämmitykseen hankittaisiin kalliimpi laite, säilyy hyötysuhde niin hyvänä kovallakin pakkasella, että takaisinmaksuaika ei juurikaan pitene.

Tehomitoitus

80% tehon mitoitustavoite on ihanteellinen, joka saavutetaan tyypillisesti kun 100% lämmöstä tehdään vesi-ilmalämpöpumpulla seuraavasti:

• -5C pakkaselle asti kokonaan ja sen alapuolella vain vanhan järjestelmän tekemänä (esim. lähtevän veden lämpötila tulee liian kuumaksi lämpöpumpulle)
• 0C saakka täystehoisena ja sen alapuolella vanhan järjestelmän tukemana, kunnes -10C alapuolella siirtyy lepotilaan

Kuvassa lineaarinen kuvaaja perustuu säätilojen esiintyvyyteen vuodessa ja painoarvotettu lämmitystehon jakautumiseen per vuosi (esiintyvyys * tehon tarve ulkolämpötilassa).

Perustamme tilastotiedon Ilmatieteenlaitoksen nk. "testivuoteen", jota suositellaan käytettäväksi lämmitysjärjestelmän keskimääräiseen mitoitukseen muuttuvassa ilmastossa (vuoteen 2030 asti).

Teholuokat ja hyötysuhteet

Tehokkuus on ilmoitettu -1C ulkolämpötilassa, tehokkuus muuttuu ulkolämpötilan mukaan. Teho ei ole maksimiteho, vaan sulatukset sisältävä ulosmitattavissa oleva pätöteho. 5kw laitteen maksimiteho on noin 8kw ja 8kw laitteen 11kw, mutta se toteutuu ainoastaan sulatusalueen ulkopuolella (noin +4C).

Laitteiden tehoista -20C pakkasella on jäljellä noin puolet.

Kuvista voidaan nähdä, että lattialämmityksen ja patterilämmityksen ero hyötysuhdeissa on noin yhden pykälän verran.

Valmis hinnoittelu, mitä sisältää?

Täydellinen sisältökuvaus on sivun lopussa. Hinnaston avaimet-käteen toimitus on tarkoitettu kytkettäväksi olemassaolevan lämmitysjärjestelmän rinnalle.

Hinnaston kokoonpanossa ulkoyksikkö on Toshiban valmistama moderni kaksoirtotaatio-kompressori (inverter), Muu lämpötekniikka kuten putket ja lämmönvaihtimet "hyllytavaraa" eurooppalaisilta valmistajilta. Käyttämissämme ulkoyksiköissä pohjapellin sulanapito tapahtuu kylmäaineen jäännösenergian avulla, joka on nykyaikainen tapa sähkövastuksen sijaan (säästää noin 100€ sähköä vuodessa ja ajaton kestoikä).

Edut rinnakkaisjärjestelmässä

Rinnakkaisen ilmavesilämpöpumpun myötä kokoonpanosta tulee monimuotoinen, nk. hybridi, jossa vanha järjestelmä tehostaa huippupakkasella laitteen toimintaa. Jos palaavan veden lämpötila vain sen sallii (+45C rajoituksena), VILP laitteen järkevä toimintaraja on noin -20C. Lattialämmitystalouksissa voidaan päästä alempiinkin pakkasrajoihin.

80% vuosittaisesta öljynkulutuksesta tarvitaan talon lämmittämiseen ja 20% käyttöveteen yleisesti (3hlö talous). Esimerkiksi 2000L öljynkulutuksesta tyypillisesti 400L kuluu siis kuuman talousveden tekemiseen. Säästöä voidaan ensisijassa saada rakennuksen lämmittämisestä, ei niinkään suihkuvesien lämmityksestä.

• Öljyn lämpöenergian hintataso on vakiintunut alhaisemmaksi, kuin sähkön. Öljylämmityksen varateho on siis osoittautunut edullisemmaksi, kuin suorasähköisen.
• Öljykattilan purkamisen jälkeen tilalle tulisi sähköavusteinen kattila toteuttamaan samaa lopputulosta, tarvitaanko mahdollisesti sähköliittymään muutoksia?
• Jos kohdennettu ratkaisu pudottaa öljynkulutuksen neljäsosaan, öljypolttimen huolto ja säiliön täyttö harvenee vastaavasti
• Pystyt ostamaan lisäenergian säiliöön kun se on edullisimmillaan, nykyinen säiliö on siis aimpaa riittoisampi.

Sähkönkulutuksessa pätee sama kuin öljytalouksissakin 80%/20%. Koko vuoden sähkölaskuun sisältyy kuitenkin myös kodinkoneet, joten siitä on vähennettävä ensin noin 4000kwh niiden osuudesta.

• Yli 1m3 kokoinen varaaja voi hyödyntää sähkön spothinnoittelua tai yö/päiväsähköä täysin uudella tavalla, jos se jää pääsiassa käyttövedelle
• Käyttöveteen valjastettu varaaja saa lämpökerrostumat. Yleensä varaajan lämpötilaa voidaan sen ansiosta laskea nykyisestä ja siten vaippahäviöt pienenevät
• Energiavaraajat, jossa kiertää ainoastaan hapeton lämmitysvesi ei ole altis sisäiselle korroosiolle. Käyttöikä lasketaan jopa sadoissa vuosissa.
• Varaajaa voidaan hyödyntää jatkossa vaikkapa aurinkolämmityksessä.

• Puun käyttöä voidaan kohdentaa pakkasjaksoille, tukemaan ilmavesilämpöpumpun heikentynyttä tehontuottoa silloin. Muina aikoina puita ei välttämättä tarvita lainkaan.
• Puulämmitteiset suuret varaajat jäävät pääosin käyttöveden tarpeisiin, lämmitysväli harvenee eli "talonmies" saa laiskistua.

Sopivan laitteiston löytäminen

Suosittelemme osittaisessa saneerauksessa keskittymään säästöoptimointiin, ei niinkään ympärivuotisen täystehoisuuden tavoitteluun. Täystehoisuus käy paremmin suurempaan saneeraukseen ryhdyttäessä, kun vesi-ilmalämpöpumpun teho ei ole enää ratkaisevassa roolissa kokonaiskustannuksissa. Paluujärjestelmässä osatehoisuudesta ei ole vesi-ilmalämpöpumpuissa käytännössä mitään havaittavia haittavaikutuksia, mutta ylitehoisuudessa joskus on.

Mitä hyötyjä saavutettavissa ylitehoisella laitteella?

Yleisin haettava hyöty on pakkastehon kasvattaminen. Kylmäaineen ominaisuuksien vuoksi peruslaitteen pakkasteho -15C on noin 40% sen maksimitehosta ulkolämpötilassa +7C. 8kw maksimitehoisella laitteella saadaan siis noin 3kw ulos kovassa pakkasessa. Jos verrataan 5kw laitteeseen vastaavaan 2kw tehoon, ottamalla 60% isompi lämpöpumppu saatiin vain 30% hyöty itse tavoitteeseen. Yliteholla on siis melko vaikea saada kovaa suorituskykyä paukkupakkasille ilman suurta lisäkustannusta.

Pakkaskapasiteettiin sijoitetuille lisäeuroille tulee siten melko vähäinen vastine, toisaalta meidän ratkaisulla hintaportaikko on hyvin maltillinen ja siten ei välttämättä kannattamaton ratkaisu. Vuositasolla tarkastettuna ylitehoinen laite ei tuota hyötysuhde-etua, koska pienempitehoinen laite tuottaa vastaavasti paremman hyötysuhteen kovien pakkasjaksojen ulkopuolella.

Suomi on jaettavissa VILP laitteiston kannalta viiteen eri ilmastovyöhykkeeseen, Lämpötilamestarit toimii ainoastaan I-vyöhykkeellä ja erityistarpeita muilla alueilla ei laisinkaan ole huomioitu näissä teksteissä.

Onko ylitehoisessa vesi-ilmalämpöpumpussa haittoja?

Lämpöpumpulla on minimitehoraja eli se ei ole täysin liukuvasti säätyvä lämmönlähde kuten vaikkapa sähkövastukset, vaikka tehoa säädetäänkin inverterin avulla. Yleensä se on noin 30% maksimitehosta +7C ulkolämpötilassa eli esim. 5kw järjestelmässä alhaisin ulosmitattava teho jatkuvassa käynnissä on 1,7kw. Sitä alempi tehotaso siirtyy katkokäynniksi ja samalla syntyy lämpötilan heiluntaa vesikiertoon, myös hyötysuhteen laskua. Se voidaan kokea haitallisena ilmiönä.

Huomaathan, että tehtaat ilmoittavat aina hyötysuhteet jatkuvalla käynnillä, eli jos jonkin esitteen 40% osatehon hyötysuhteeksi sanotaan huima COP 6.5, tarvitsee se kytkeä taloon jossa jatkuva katkoton tehontarve on 40% maksimista +7C ulkolämpötilassa, muuten ilmoitettu hyötysuhde ei pidä paikkaansa. Esim. 8kw teholuokan koneella olisi siis 3,2kw. Sellaista tehontarvetta esiintyy vasta 300 neliön taloissa ja pienemmässä väitetty hyötysuhde ei toteutunutkaan.

Toinen ylisuuren tehon haittapuolia on lämmitysjärjestelmän kiertoveden virtausnopeuden kasvutarve joka pitää toteutua, tai laite ei suostu käynnistymään turvarajojensa vuoksi. Yleensä tämä johtaa puskurivaraajan tarpeeseen, eli tarpeettoman lisätehon vuoksi päädytään ostamaan lisävaraajia. Onnistunut toteutus katsoo siis kokonaisuutta ja siitä syntyvää kokonaishintaa, ei jonkin yksittäisen osan hintaa!

Realistiset hyötysuhteet

Jos tarkastellaan pelkästään lämmitysveden osuutta ilman käyttövettä, tekemiemme seurantojan perusteella hyvänä ohjenuorana valmistajasta riippumatta koko vuoden ajan integroiva hyötysuhde (nk. vuosi-COP) eri järjestelmissä:

• Patteritaloudet (keskilämpöinen 50C / -20C) 2.5
• Lattialämmitystaloudet (35C / -20C) 3.2
• Matalalämpöiset lattialämmitteiset varastot/autotallit 4 tai enemmän

Näitä likiarvoja käyttäessä on helppoa arvioida, kuinka suuri säästön osuus voisi olla vuosittain korkeintaan. Eli vuoden lämmityskulu 2000€ / 3.2 = 625€ uusi lämmityskulu, vuosisäästö siis 2000€ - 625€ = 1375€.

Mikäli ilmavesilämpöpumpulla tehtäisiin myös käyttövesi kokonaan eli ei pelkästään lämmitysvettä, vuosihyötysuhde alenee noin 0.3 vuodessa. Kuitenkin vuosisäästön osuus silti jonkin verran kasvaa, kun katettava kulukin isonee.

Lämpötilamestarien avaimet-käteen toimitus

Hinta on avaimet-käteen, josta saat mojovan kotitalousvähennyksen. Saat tarjouksen yhteydessä erittelyn. Huomioithan asennusalueemme, ks. yhteystiedot.

Hinta pätee rinnakkaisjärjestelmään eli nk. lämmitysveden paluulämmittimelle ja se on periaatteemme mukaan piilokuluton.

Paluulämmitin vesi-ilmalämpöpumppujen toimitussisältö:

• Toshiba ulkoyksikkö + RST-levylämmönvaihdin
• Kartoituskäynti ja työsuunnitelma etukäteen
• Sijoittelupaikat sovitaan ja suunnitellaan
• Vaihdin sijoitetaan aina pannuhuoneeseen
• LVI asennustyöt tarvikkeineen
• Vesikytkentä tehdään laitteistolle sopivimpaan kohtaan verkoston paluuputkea
• Ammattilaisen tekemät siistit putkityöt
• Tarvittava ohitussulku DN25 (28mm Cu) ja erotussulut asennetaan
• 8kw ja pienempien luontainen putkikoko jota käytetään on DN20/22mm ja isompien DN25/28mm
• Lianerotin ja virtausvahti suojaamaan laitteistoa
• Kylmäasennustyöt tarvikkeineen
• Ulkoyksikkö asennetaan yleensä seinätelineelle viemäröinnin vuoksi
• Ammattilaisen tekemät siistit kylmäputkitustyöt eristeineen
• Putkitus 10m saakka
• Putkisto kulkee pinta-asenteisena, pannuhuoneessa aina ilman koteloa
• Sähköasennustyöt tarvikkeineen
• Välikaapelointi ja syöttöjohto ammattilaisen kytkemänä
• Paluulämmitin ei tarvitse suurta tehoa, monesti hyödynnetään olemassaolevia syöttöjä (esim. pistokeryhmää)
• Rakennustekniset työt
• Olemme rakenteiden läpivientien ammattilaisia
• Ulkoseinän läpivienti, myös betoniin (sokkeli esim.)
• Yksi kevyen sisäseinän läpivienti sisällä
• Sisätiloissa putkien kiinnityksiä ja kannakointeja tarpeen mukaan
• Käytön opastus ja tekninen tuki
• Yleinen käyttö ja huolenpito opastetaan
• Muutama säätökäynti on aina tarpeellinen
• Laitteet ovat helppokäyttöisiä, apu löytyy kuitenkin puhelimen päästä aina
• Tavoitteena on aina kokonaisuus, joka toimii huolettomasti