Sopivan laitteiston löytäminen
Suosittelemme osittaisessa saneerauksessa keskittymään säästöoptimointiin, ei niinkään ympärivuotisen täystehoisuuden tavoitteluun. Täystehoisuus käy paremmin suurempaan saneeraukseen ryhdyttäessä, kun vesi-ilmalämpöpumpun teho ei ole enää ratkaisevassa roolissa kokonaiskustannuksissa. Paluujärjestelmässä osatehoisuudesta ei ole vesi-ilmalämpöpumpuissa käytännössä mitään havaittavia haittavaikutuksia, mutta ylitehoisuudessa joskus on.
Mitä hyötyjä saavutettavissa ylitehoisella laitteella?
Yleisin haettava hyöty on pakkastehon kasvattaminen. Kylmäaineen ominaisuuksien vuoksi peruslaitteen pakkasteho -15C on noin 40% sen maksimitehosta ulkolämpötilassa +7C. 8kw maksimitehoisella laitteella saadaan siis noin 3kw ulos kovassa pakkasessa. Jos verrataan 5kw laitteeseen vastaavaan 2kw tehoon, ottamalla 60% isompi lämpöpumppu saatiin vain 30% hyöty itse tavoitteeseen. Yliteholla on siis melko vaikea saada kovaa suorituskykyä paukkupakkasille ilman suurta lisäkustannusta.
Pakkaskapasiteettiin sijoitetuille lisäeuroille tulee siten melko vähäinen vastine, toisaalta meidän ratkaisulla hintaportaikko on hyvin maltillinen ja siten ei välttämättä kannattamaton ratkaisu. Vuositasolla tarkastettuna ylitehoinen laite ei tuota hyötysuhde-etua, koska pienempitehoinen laite tuottaa vastaavasti paremman hyötysuhteen kovien pakkasjaksojen ulkopuolella.
Suomi on jaettavissa VILP laitteiston kannalta viiteen eri ilmastovyöhykkeeseen, Lämpötilamestarit toimii ainoastaan I-vyöhykkeellä ja erityistarpeita muilla alueilla ei laisinkaan ole huomioitu näissä teksteissä.
Onko ylitehoisessa vesi-ilmalämpöpumpussa haittoja?
Lämpöpumpulla on minimitehoraja eli se ei ole täysin liukuvasti säätyvä lämmönlähde kuten vaikkapa sähkövastukset, vaikka tehoa säädetäänkin inverterin avulla. Yleensä se on noin 30% maksimitehosta +7C ulkolämpötilassa eli esim. 5kw järjestelmässä alhaisin ulosmitattava teho jatkuvassa käynnissä on 1,7kw. Sitä alempi tehotaso siirtyy katkokäynniksi ja samalla syntyy lämpötilan heiluntaa vesikiertoon, myös hyötysuhteen laskua. Se voidaan kokea haitallisena ilmiönä.
Huomaathan, että tehtaat ilmoittavat aina hyötysuhteet jatkuvalla käynnillä, eli jos jonkin esitteen 40% osatehon hyötysuhteeksi sanotaan huima COP 6.5, tarvitsee se kytkeä taloon jossa jatkuva katkoton tehontarve on 40% maksimista +7C ulkolämpötilassa, muuten ilmoitettu hyötysuhde ei pidä paikkaansa. Esim. 8kw teholuokan koneella olisi siis 3,2kw. Sellaista tehontarvetta esiintyy vasta 300 neliön taloissa ja pienemmässä väitetty hyötysuhde ei toteutunutkaan.
Toinen ylisuuren tehon haittapuolia on lämmitysjärjestelmän kiertoveden virtausnopeuden kasvutarve joka pitää toteutua, tai laite ei suostu käynnistymään turvarajojensa vuoksi. Yleensä tämä johtaa puskurivaraajan tarpeeseen, eli tarpeettoman lisätehon vuoksi päädytään ostamaan lisävaraajia. Onnistunut toteutus katsoo siis kokonaisuutta ja siitä syntyvää kokonaishintaa, ei jonkin yksittäisen osan hintaa!
Realistiset hyötysuhteet
Jos tarkastellaan pelkästään lämmitysveden osuutta ilman käyttövettä, tekemiemme seurantojan perusteella hyvänä ohjenuorana valmistajasta riippumatta koko vuoden ajan integroiva hyötysuhde (nk. vuosi-COP) eri järjestelmissä:
- Patteritaloudet (keskilämpöinen 50C / -20C) 2.5
- Lattialämmitystaloudet (35C / -20C) 3.2
- Matalalämpöiset lattialämmitteiset varastot/autotallit 4 tai enemmän
Näitä likiarvoja käyttäessä on helppoa arvioida, kuinka suuri säästön osuus voisi olla vuosittain korkeintaan. Eli vuoden lämmityskulu 2000€ / 3.2 = 625€ uusi lämmityskulu, vuosisäästö siis 2000€ - 625€ = 1375€.
Mikäli ilmavesilämpöpumpulla tehtäisiin myös käyttövesi kokonaan eli ei pelkästään lämmitysvettä, vuosihyötysuhde alenee noin 0.3 vuodessa. Kuitenkin vuosisäästön osuus silti jonkin verran kasvaa, kun katettava kulukin isonee.
