Puskurivaraaja ja työsäiliö
Puskurivaraaja on toiselta nimeltään työsäiliö. Tämä kapistus voidaan asentaa lämmityspiiriin ilmalämpöpumpun jatkeeksi ja niiden tilavuudet vaihtelevat yleisesti 20-200L väliltä.
Puskuri voidaan kytkeä lukuisalla eri tavalla, jolloin sen käyttötarkoitus, hyödyt ja haitat vaihtelevat. Tällä hetkellä lähes aina varaaja kytketään kuitenkin väärin ja turhaan johtuen siitä, että se "pitää" tarjota kun kysyttiin ja monesti kysymättäkin. Asentajan ymmärrys ei välttämättä riitä, koska käyttötarkoitus on jäänyt epäselväksi.
Yksi tyypillisiä väitteitä on, että vesi-ilmalämpöpumppu tarvitsee puskurivaraajan. Tämä ei pidä kategorisesti laisinkaan paikkaansa, mutta kumpuaa meriselityksenä joidenkin valmistajien vaatimuksesta tai historian kirjoista. Meidän toimituksessa puskurivaraaja laitetaan ainoastaan sellaisiin paketteihin, joissa se on tosiaan tarpeellinen ja muista se jätetään pois mm. sen aiheuttaman kustannuslisän ja sivuvaikutusten vuoksi.
Lisävaraajan käyttöä tulee välttää kaikin mahdollisin keinoin lattialämmitystalouksissa.
Puskurivaraajan vaikutukset käyttöön
Haettavat (positiiviset) vaikutukset
- Lämpöpumpun virtausnopeus ei ole sidonnainen lämmitysverkoston veden virtausnopeudelle, eli virtaukset erotetaan.
- Sisälämpötila voidaan säätää pelkästään termostaattiventtiileillä kuten ennen, ei rajoituksia termostaattien määrälle
- Laitteen säädöt voidaan jättää "sinne päin", eli helpottaa käyttöä
- Lisää kierron vesitilavuutta, tämä on vaatimuksena joillekin laitemerkeille (ei 3 sukupolven Althermassa)
- Kesäaikainen pesutilojen lattialämmitys
- Patterien tai patteriputkien lämpötilavaihtelun aiheuttama naksunta poistuu, erittäin harvinainen ilmiö
- Mahdollistaa epäsuhdan mitoituksessa, eli huomattavasti ylitehoisen laitteen kytkentä verkostoon
- Jossain tapauksissa käyttövesi voidaan esilämmittää, jos puskurivaraajassa on käyttöveden kierukka (lisää kapasiteettia ja hieman säästöä)
Oheisvaikutukset (negatiiviset vaikutukset)
- Kätkee termostaattiventtiilien toimintavikoja, johtaa energiatehokkuuden vähenemiseen
- Katkaisee lämpöpumpun lämpötilasäädön vaikutuksen sisälämpötilaan ja siten mahdollistaa epätaloudellisen käytön, "Minä vain asun täällä"- tyyliin
- Lisää vesitilavuutta, hidastaen säädön tarkkuutta
- Vaatii lisätilaa huoneesta, lähes tuplaten.
- Varaajan ja sille erikseen rakennetun putkiston energialuokitus on matala. Lisää runsaasti lämpöhäviöitä ympäröivään tilaan.
- Lisää ylimääräisen kiertovesipumpun (ei koske kaikkia kytkentätapoja), eli vikaantuva osa ja sähkönkulutuspiste lisää
- Alle 100L työsäiliöt voivat väärin kytkettynä johtaa merkittävään hyötysuhteen heikkenemiseen katkokäynnin vuoksi
- Kustannusvaikutus 100L säiliöllä oheistarpeineen ja töineen noin 1000€-1500€
Hakemalla siis yhden positiivisen vaikutuksen saa kaikki negatiiviset kylkiäisinä. Lisäksi positiivisia vaikutuksia voidaan saavuttaa yksinkertaisemmilla kohdennetuilla menetelmillä tai siihen tarkoitukseen vielä paremmilla ratkaisuilla.
Esimerkiksi termostaattien käytön sijaan voidaan asentaa lämpöpumpun huonetermostaatti, joka korvaa termostaattiventtiilit energiatehokkaasti. Jos asunnossa ilmenee ongelmapatteri napsumisena, voidaan se patteri uusia energiatehokkaampaan pienemmällä kustannuksella jne.
Puskurivaraajien eri kytkentätavat
Säiliö voidaan kytkeä lukuisalla eri tavalla, mutta vaikutukset ovat niille erilaiset.
- 2-putkikytkentä, "pullistuma putkessa", halvalla hyvä myyntipuhe. Patterivesi virtaa suoraan ja aina varaajan läpi kuin se olisi putken osa. Tämä nostaa lähinnä järjestelmän vesitilavuutta, ei tarvitse toista kiertovesipumppua. Muita hyötyjä ei välttämättä ole ellei valmistaja vaadi vesitilavuutta.
- 2/4-putkikytkentä. Sama kuin 4-putkinen, mutta varaajassa vain 2 liitosyhdettä ja lähtevälle vedelle on oma kiertovesipumppu. Harvinainen, erityistarkoituksiin.
- 3-putkikytkentä. Lämmitetty vesi virtaa lämpöpumpusta varaajaan. Varaajasta se viedään erillisellä vesipumpulla lämmitysverkostoon. Palaava vesi kytketään T-haaralla yhteiseksi lämpöpumpulle, verkostolle ja varaajalle. Vesi voi siis palautua verkostosta varaajaan tai lämpöpumppuun suoraan virtausnopeuksien eroavaisuuksien tuloksena.
- 4-putkikytkentä. Aito ja kallein puskurivaraajakytkentä (eniten osia ja töitä). Lämpöpumpun vesi kiertää lämpöpumpusta puskurille ja takaisin omilla yhteillään. Lämmitysverkosto omalla kiertovesipumpulla omilla yhteillään, lämmönsiirto tapahtuu siis varaajan vesitilavuuden sisällä ilman mitään muuta keskinäistä vaikutusta.
3-putkikytkennässä ajatuksen tasolla toimintaperiaatte on hyvin samankaltainen 4-putken kanssa, mutta yhteinen palaavan veden T-haara voi aiheuttaa nopeita lämpötilan vaihteluita lämpöpumpulle ja aiheuttaa sen johdosta haitallista katkokäyntiä kompressorille salaa. Kytkentä vaikuttaa olevan käytössä sen vuoksi, että se on hieman edullisempi toteuttaa 4-putkiseen verrattuna.
Säiliön tilavuus
Puskurivaraaja tulisi mitoittaa siten, että lämpöpumppu voi lämmittää sitä pelkästään (eli vesi ei juurikaan kierrä verkostoon) ilman tiheää katkokäyntiä. 10 minuuttia on hyvä tavoiteaika, 1/3 nimellistehosta lämmitettynä, 4 asteen lämpötilavaihteluvälillä (nk. hystereesi). Esim. 11kw nimellistehon laitteessa alhaisella teholla 3.7kw, 100L veden lämmitys 4 asteen verran tapahtuu 8 minuutissa. Taasen 16kw (5.3kw) kanssa käytetty 200L tarkoittaa 10 minuutin minimikäyntiaikaa huolimatta siitä, puretaanko lämpöä laisinkaan verkostoon.
Verkoston vesitilavuus
Yleinen harhakäsitys on, että lämmitysverkoston vesitilavuus on hyödyksi. Asia on lämpöpumpun käytössä päinvastoin, vettä halutaan lämmittää mahdollisimman vähän. Jokainen litra veden lämmitystä hidastaa lämmön päätymistä huoneeseen ja hankaloittaa säädettävyyttä.